Riitta ja Markku tarinoivat ajankohtaisista aiheista tuoreen kirjansa Henkilöstö – strateginen investointi? teemojen innoittamina.
OSAAMINEN RATKAISEE
Usein sanotaan, että good news – no news. Joka päivä pääsemme lukemaan uutisia koronatartunnoista, koronakuolemista, koronarajoituksista, koronalomautuksista ja niin edelleen. Iloiset uutiset ovat harvassa.
Tämän artikkelin iso inspiraatio kumpusi positiivisesta uutisesta: YLE Uutisten uutiskirjeessä 8.2. kerrottiin neljä tarinaa siitä, miten korona vei ja toi töitä. Näissä esimerkeissä korostui koronan tuoman uudet mahdollisuudet, joihin nämä ihmiset pääsivät käsiksi opettelemalla uusia taitoja ja vaihtamalla alaa. He vaikuttivat varsin tyytyväisiltä.
Kauppalehti uutisoi 3.2.: Korona muuttaa pysyvästi töissä vaadittavaa osaamista, arvioivat yritysjohtajat. Artikkeli perustuu Paltan yksityisten palvelualojen yrityksille tekemään kyselyyn. Uutisessa kerrotaan, että yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista johtajista arvioi, ettei kaikelle heidän henkilöstönsä nykyiselle osaamiselle ole enää tarvetta kolmen vuoden kuluttua.
Osaamisen muutostarve koskettaa sekä yrityksiä että niiden henkilöstöä
Muutostarve koskee yhtä lailla julkisen sektorin organisaatioita. Kukapa meistä olisi osannut odottaa tällaisia muutoksia vuosi sitten. Ne organisaatiot, jotka ovat pystyneet tekemään strategisia muutoksia ketterästi, ovat pärjänneet ja löytäneet uusia innovaatioita ja bisnesmahdollisuuksia. Mielestäni yksi hauska uusi tuote markkinoilla on pienikokoinen, säädettävä etätyöpöytä, joista löytyy teline kahvimukille. Silityslauta pääsee takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.
Luonnollisesti on myös sellaisia toimialoja, joita korona on kurittanut raskaalla kädellä. Ennen tärkeistä osaamisista ja osaajista joudutaan luopumaan.
Paluuta entiseen normaaliin ei enää ole. Yritykset joutuvat miettimään tulevia strategisia linjauksiaan ja niiden pohjalta, millaista osaamista jatkossa tarvitaan. Ideaalitilanteessa osaamista voidaan kehittää ja kasvattaa oman henkilöstön parissa. Tämä edellyttää osaamisen kehittämisen mahdollistavaa kulttuuria ja johtamista. Työnantajan vastuulla on tarjota henkilöstölleen mahdollisuuksia kehittää osaamista. Vastuu uuden oppimisesta on kuitenkin aina henkilöllä itsellään. Jokaisen kannattaa pitää huolta omasta työmarkkinakelpoisuudestaan.
Tarvittaessa uutta osaamista voi luonnollisesti hankkia myös ulkopuolelta rekrytoimalla, ulkoistamalla, kumppanien avulla ja niin edelleen. Joillakin toimialoilla osaavan työvoiman saatavuudessa on omat haasteensa.
Rautaista ammattiosaamista eli substanssia tarvitsemme jatkossakin. Moniin tehtäviin sisältyy myös kyky hyödyntää uusia teknologioita ja tekoälyn mahdollisuuksia. Näinä aikoina korostuvat lisäksi ”pehmeät osaamiset”, jotka liittyvät työn tekemisen tapoihin, kuten
- työyhteisötaidot
- muutosjohtaminen
- itsensä johtaminen
- etätyötaidot
Enää ei riitä se, mitä osaamme. Osaamisemme pääsee kukoistukseensa, kun otamme huomioon, miten teemme työtämme yhdessä muiden osaajien kanssa. Tässäkin voimme todeta, että soft is a new hard.
Lapsenlapsen koululla keskusteltiin isovanhempien tapaamisessa ennen korona-aikaa erilaisista ammattinimikkeistä. Kun ennen oli räätäli, kyläseppä ja konttoristi, nyt on devaaja, tietoturva-asiantuntija ja controller. Mitähän tulevaisuudessa? Osaaminen ratkaisee.
Kirjassamme Henkilöstö – strateginen investointi? kerromme tulevaisuuden osaamistarpeen tunnistamisen ja täyttämisen keinoista.
Riitta Tolvanen
Ensi viikolla uusi aihe, pysy linjoilla, anna kommentteja, kritisoi hassuja ajatuksiamme ja tuo uusia ideoita, kiitos.
Lue kaikki sarjan artikkelit TÄÄLTÄ
Kaikkiin aiheisiimme löytyy lisää sisältöä kirjastamme
Henkilöstö – strateginen investointi?
Tutustu kirjaamme Kauppakamarin verkkokaupassa